Ai että rakastan ihmisiä. Eräs älykkökin tuli tänään kertomaan minulle, että söin ruokalassa vain kaksi lasillista vettä. Kas kun en itse huomannut. Aina muistavat ystävällisyydessään muistuttaa asioista, jotka kuuluvat heille todella suurissa määrin. Niin, ja toinen viisas ihmisenlapsi tuli kertomaan minulle, että näki minut edellisenä päivänä kaupungilla. Niin, varsin mielenkiintoista, en itse tajunnutkaan, että sillä on jotain merkitystä.
  Toisinaan toivon, että eräät ihmiset työntäisivät päänsä johonkin, missä niitä oikeasti tarvitaan, vaikka vesisankkoon tai oven väliin. Jos minun touhuni tekevät heille jotain väliä, niin mikseivät he tulleet silloin sanomaan siitä. Sen lisäksi, että se tuskin on heidän asiansa.
  Saisinpa edes hieman yksityisyyttä. Uskon, että Ville Valollakin on enemmän yksityisyyttä kuin minulla. Tuntuu kuin kaikki ihmiset tietävät mitä lainasin kirjastosta ja mitä söin lounaaksi. En ole julkisuuden henkilö, mutta tässä paikassa ihmiset tunkevat nokkansa minun elämääni.
  Ajatukset ovat olleet "pilvisiä" tässä viimeaikoina. Olen ollut aivan tokkurainen enkä ole saanut mitään aikaiseksi. "Hänen puhkotuista silmistään valuu Coca-Colaa" on lause, joka kuvaa hyvin tämän hetkistä mielialaani.